Ajatuksia Espoon kaupunkisuunnitelulautakunnasta

Olen saanut syksyn ajan vaikuttaa Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Siellä visioidaan kymmenien vuosien päähän ja tehdään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia päätöksiä. On todella kiinnostavaa olla vaikuttavassa kotikaupungin suuriin linjoihin ja luoda toimivaa kaupunkia siitä näkökulmasta. Tällä hetkellä ajankohtaisia suuren mittakaavat asioita ovat Länsirata eli uusi junayhteys Espoon, Kirkkonummen (äänesti vastaan) Vihdin, Lohjan,ja Salon kautta Turkuun. Espoo saisi ratayhteyden toteutuessa perustettua uuden kymmenien tuhansien ihmisten asuinalueen Histaan Pohjois-Espooseen. Raidehanke on ollut pitkään viereillä, samoin uuden asuinalueen perustaminen. Nyt suunnitelma näyttää toteutuvan. Uudella ratayhteydellä ja sen rakentamisella tulee olemaan suuret vaikutukset Espooseen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Ensi keväänä lähdetään tekemään Espoon yleiskaavaa 2060 eli perehdyttävää ja työtä riittää. Kaupunkisuunnittelulautakunta kokoontuu info- ja päätösasioissa joka toinen viikko ja lisäksi on seminaareja, joissa pääsemme syventymään käsillä oleviin asioihin huolellisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on 6 kokoomuslaista (myös pj), 3 sosialidemokraattia (varapj), 3 vihreää ja 1 ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja.

Syksyn aikana on ehditty päättää yksittäisistä asuinkortteleista esim. Tapiolassa ja Olarissa sekä linjata suurempia kokonaisuuksia, kuten Kutojan alue Nihtisillassa. Espoo-tarina eli Espoon strategia vuosille 2025-2029 hyväksyttiin syksyllä ja se ohjaa myös kaupunkisuunnittelua. Sen mukaan segregaatiota on torjuttava ja perheiden toivomia pientaloja, rivitaloja ja kaupunkipientaloja on lisättävä. Kaupunkikeskustojen kävely-ympäristön laatua ja elinvoimaa on parannettava. Asuinalueiden pitää olla viihtyisiä ja turvallisia sekä niissä täytyy voida asua niin vuokralla kuin omistusasuinnoissa. Itseäni harmittaa nykyhallituksen toimet ajaa alas asumisoikeusasuminen. Se olisi tärkeä välimalli vuokra- ja omistusasumisen välissä. Mutta kaupunkisuunnittelulautakunnassa ei toki suoraan päätetä rakennusten hallintaperusteista.

Olen seurannut harmistuneena trendiä, jossa jopa 1990 tai 2000-luvulla rakennettuja taloja puretaan. Samoin harmittaa syksyn päätös muuttaa sosiaalisen toiminnan tontti ja rakennukset jatkossa muutamalle pientalolle paikassa, johon se olisi sopinut erinomaisesti segregaationkin torjumismielessä. Sosiaali- ja terveydenhuoltoasiat ovat nykyään hyvinvointialueen alaisuudessa ja siellä tehdään ratkaisut niiden suhteen. Yhteistyön pitäisi olla kiinteää, mutta toki politiikan arvoerot korostuvat myös sillä politiikan teon tasolla. Yleishyödyllisten rakennuttamia kerrostalokortteleita on segregaation torjumisen takia puolestaan vastustettu. Itse olen huolissani siitä onko ihmisillä kaikilta aloilta ja eri elämäntilanteissa varaa asua Espoossa. Länsirata osaltaan helpottaa tiivistämisen painetta eteläisessä Espoossa. Lähiluontoa ja lähivirkistysalueita ja harrastusmahdollisuuksia puolustan raivokkaasti kaikilla asuinalueilla. Raiteiden varrella on tärkeää kuitenkin rakentaa tiiviisti, koska hankkeet ovat kalliita ja toimivassa julkisessa liikenteessä asema ei ole liian kaukana.

Olen ilokseni päässyt jo puolustamaan tyttöjen suosikkilajin ratsastuksen olosuhteita syksyn aikana ja se on yksi tärkeä harrastuksiin ja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvä johtotähteni Espoon politiikassa. Lapset ja alakikäiset nuoret ovat hyvin paikallisia ja mieluisan harrastuksen pitää löytyä läheltä tai olla helposti saavutettava ilman mahdotonta autorallia.

Kommentit

Jätä kommentti