Helena Tiitinen

Espoo kasvaa vauhdilla. On tärkeää turvata riittävät resurssit varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa. Vieraskielisten määrä kasvaa ja se on otettava huomioon. Ei voida mennä samalla kaavalla, kuin vuosikymmeniä sitten. Espoon tulee tehdä järeitäkin toimia uusien tulokkaiden integroimiseksi. Kieli-ja kulttuuriryhmien opettajia pitää saada kiireesti lisää, jotta luokanopettajien ja aineenopettajien työ saa tukea ja opettavat jaksavat ja kaikki lapset ja nuoret oppivat ja voivat hyvin. Varhaiskasvatuksen vetovoimaa ja pitovoimaa täytyy lisätä.
Älypuhelimet ja sosiaalisen median alustat haukkaavat liian suuren osan lasten ja nuorten huomiosta. Asiaan täytyy saada korjausta. Lapset eivät pysty vielä itse kontrolloimaan ajankäyttöään ja tekemään viisaita valintoja. Siksi aikuisten täytyy linjata yhteisesti enemmän. Lukutaito on heikentynyt ja sinnikkyys vähentynyt. Näihin taitoihin täytyy panostaa jatkossa, jotta meillä on tulevaisuudessa taitavia ja hyvinvoivia aikuisia.

Olen ehdolla 13.4.2025 kunta- ja aluevaaleissa. Molemmat vaalit ja niiden kautta jaetut luottamustehtävät ovat hyvinvointivaltion keskiössä. Turvallinen ja hyvä arki syntyy kaikille Suomessa asuville suunnatuista toimivista arjen palveluista ja luottamuksesta oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Kasvatus, opetus ja sivistys ovat toimivan demokratian tärkeitä peruspilareita. Asuminen ja kaavoitus ovat jokaisen tärkeitä arjen palasia ja kaikkien asuinalueiden viihtyvyydestä tulee huolehtia. Kutsuvia ja saavutettavia liikunta- ja kulttuuripalveluita tulee olla kaikille asukkaille. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat jokaiselle. Seuraan huolestuneena terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden valumista voittoa tavoittelevien terveysjättien käsiin. Julkisen sektorin tulee olla pääasiallinen tuottaja niin kasvatuksessa, koulutuksessa, hoivassa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yksityinen sektori voi täydentää julkista puolta, mutta täytyy olla tarkkana, ettei ihmisten hoitaminen ole pörssiyhtiöiden businessta. Toivon vaaleihin avointa, rohkeaa ja laajaa arvokeskustelua.

Kaikille kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointivaltion tärkeää ydintä. Väestörakenteemme Suomessa on haastava ja sote-uudistuksen yksi tavoite oli hillitä kustannusten kasvua ja turvata sote-palvelut kaikille. Maamme hallitus on nyt tehnyt tässä murrokohdassa arvovalintoja edistää yksityisten lääkäriyritysten toimintaa, josta hyötyy vain hyvin harva. Kun hallitus tavoittelee hyvinvointialueiden julkisten palveluiden karsimista ja siirtää toimintaa markkinoille, sote-rahat eivät riitä jatkossa edes nykytasolle, koska rahaa menisi nykyistäkin suurempi määrä yksityisen sektorin yritysten voittoihin. Yksityisessä terveysbusineksessa toimii pörssiyhtiöitä, joihin sijoittavat toivovat maksimituottoa osakkeilleen. Ei ihmisten terveys kuulu olla voiton tavoittelun temmellyskenttä, vaan jokaisen ihmisen perusoikeus on saada terveyspalveluita. Hallitus suosii nyt palveluita, joissa lyhyestä puhelusta lääkärille pulitetaan satoja euroja ja kaikki perusmaksut ovat moninkertaisia hyvinvointialueen tuottamiin palveluihin verrattuna. Julkisen sektorin kaikille kuuluvaa ja laadukasta toimintaa ei saa ajaa alas, vaan puolustaa määrätietoisesti. Yksityisen terveyssektorin tulee toimia vain täydentävässä roolissa selvästi säädeltynä.

Lapsuus ja nuoruus on merkityksellistä aikaa, jonka turva ja toimivat käytänteet johtavat hyvään toimintakykyyn ja mahdollisuuteen ratkaista elämässä myöhemmin eteen tulevia ongelmia. Hyvinvointivaltio on paras tapa mahdollistaa hyvä elämä kaikille. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät resurssit kouluterveydenhuoltoon sekä mielenterveyspalveluihin. Kunnan, hyvinvointialueen ja valtion toimet nivoutuvat tiukasti yhteen ja jokaisella päätöksenteon tasolla tulee ottaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen huomioon. Kuntatasolla tulee laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen lisäksi taata tasa-arvoiset, riittävät ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Hyvinvointialueella on oltava resurssit nopeasti mielenterveyden tukemiseen ja kasvavien neuropsykologisten tarpeiden hoitamiseen. Älypuhelimet haastavat meidät aikuiset säätelemään niiden käyttöä. Koukuttavat algoritmit ovat päihde lasten ja nuorten taskuissa ja lisäävät kärsimättömyyttä ja vähentävät sinnikkyyttä. Niiden kanssa vietetty aika on pois liikkumisesta, lukemisesta, käsillä tekemisestä ja kasvokkain tapahtuvasta kohtaamisesta. Perheiden terveys- ja taloustilanne heijastuu myös suoraan lasten fyysiseen terveyteen, mielenterveyteen ja turvallisuuden tunteeseen. Lasten ja nuorten hyvinvointi on kokonaisuus, jonka eteen vastuullisten aikuisten täytyy ponnistella kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Maailma on täynnä valtioita, joissa on yksityiselle sektorille pääsee rahalla ja köyhät kuolevat paranettavissa oleviin sairauksiin tai menettävät työkykynsä ja hyvinvointinsa parannettavissa olevan vaivan takia.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio eroaa noista lukuisista maista juuri siksi, että elämän perusasiat – koulutus, hoiva, sosiaali-ja terveydenhuolto sekä asuminen – kuuluvat jokaiselle.
Länsi-Uudellamaalla ei pitäisi olla lääkäripulaa. Lääkärikoulutus tapahtuu lähellä ja lääkäreiden palkoilla on varaa asua pääkaupunkiseudulla. Työolosuhteita kuten johtamista täytyy parantaa julkisella puolella ja poskettomia summia maksava vuokralääkäritoiminta täytyy suitsia minimiin. On järjetöntä lapioida veronmaksajien rahaa vuokralääkäreitä välittäville yrityksille.
Yhteiskunta maksaa suuren summan jokaisen täällä koulutetun lääkärin lääkärikoulutuksesta. On kohtuullista saada julkisin varoin koulutetun osaajan palvelua järkevään hintaan. Ihmisten terveys sopii huonosti markkinoille. Nykyisen kaltainen tilanne – yksityiselle terveysasemalle on usein kymmeniä vapaita aikoja joka aamu ja julkisella puolella jonotetaan kuukausia – on järjetön.
Terveydenhuoltoon suunnattavat verorahat täytyy kohdistaa ihmisten terveydenhuoltoon – ei pörssiyritysten osakkeen omistajien voittoihin.

Koulutus ja kasvatus, sosiaali- ja terveyspalvelut, työ ja toimeentulo sekä asuminen ovat ihmiselämän tärkeimmät peruspilarit. Hyvään elämään kuluu myös mahdollisuus harrastaa. Lapsille ja nuorille on tärkeää järjestää mieluisaa harrastustoimintaa osaavien ja innostuneiden toimijoiden vetämänä. Harrastamisen Suomen malli on hieno ja kunnianhimoinen tavoite saada jokaiselle lapselle ja nuorelle maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Harrastuskyselyllä mitataan vuosittain lasten ja nuorten toiveita.
Harrastamisen hinta on noussut viime vuosina. On tärkeää tehdä poliittisia päätöksiä, joilla saadaan tilannetta ohjattua haluttuun suuntaan. Kaikki lapset ja nuoret tulee saada harrastustoiminnan piiriin. Toiminnan pitää ottaa kaikenlaiset ihmiset huomioon. Tuloksia metsästävälle täytyy olla kilpasarjoja ja liikunnan ilosta nauttivalle tai taidetta tekevälle pitää löytyä mieluisa tapa harrastaa. Harrastamisen keskiössä on yhteisöt, joita yhteisten kiinnostuksen kohteiden ympärille muodostuu.