Suomessa asuu lähes puoli miljoonaa tyttöä – juuri oikeanlaisia ja arvokkaita omina itsenään.

Tyttöjen ja naisten tasa-arvo on kehittynyt meillä koko itsenäisyyden ajan, mutta ei itsestään eikä omalla painollaan. Äitini sukupolvi kävi vielä usein tyttökoulua erotettuna pojista, vain heille opetettiin tehostetusti kotitaloustaitoja ja ”naisten käsitöitä”, tyttöjen oletettiin valitsevan kieliä matemaattisten aineiden sijaan, olemiaan kilttejä, kunnollisia ja mielellään hiljaa. Piti istua tietyllä tavalla jalat yhdessä, olla sievä ja siveä. Tyttöjen opettajankin piti olla ”vanha piika” ellei ollut ehtinyt naimisiin ennen opettajan uran alkua” – eiväthän opettajat seurustele, vaan näyttävät ”kunnollista mallia” lapsille siitä millainen ”hyvä ja kunniallinen nainen” on. Kotona tytöt saattoivat seurailla tyrannimaisia miehiä, joiden käytöksestä ei voinut valittaa, koska se oli ”perheen sisäinen asia”. Hyvä tyttö totteli, mukautui, hyväksyi ja alistui.

Yhteiskuntamme on onneksi kehittynyt suuntaan, jossa kaikkien tasa-arvo ja hyvinvointi on noussut tarkasteluun ja lainsäädäntöä on muutettu vuosi kymmeniä yhdenvertaiseen suuntaan. Kansainvälisesti katsottuna monen tytön asema on vielä hyvin heikko. Maat jossa tyttöjen oikeuksia poljetaan pahimmin rajoittavat tyttöjen koulunkäyntiä ja niissä pakotetaan lapset naimisiin. Tehokkain tapa alistaa on tiedon ja oppimisen pimittäminen ja estäminen sekä lasten sysääminen naimisin iässä, jossa he eivät osaa pitää puoliaan tai kyseenalaistaa tilannetta. Diktatuureissa ja konfliktialueilla juuri tyttöjen asema usein kaikkein heikoin.

Suomessa täytyy myös olla jatkuvasti hereillä ja pitämässä tyttöjen puolia. Viimeisen 10 vuoden aikana tyttöjen ahdistuneisuus on kaksinkertaistunut. Sosiaalisen median valvomattomat alustat mahdollistavat syrjivän puheen, häirinnän ja epärealistiset odotukset, jotka uhkaavat hyvinvointia. Tytöille markkinodaan ties mitä huulitäytteitä ja muita epäterveellisiä kummajaisia. Moni arkinen asia, kuten harrastukset ja liikunta on edelleen painottunut poikien mieltymyksen mukaan. Yhteiskunta tukee enemmän poikien harrastusmahdollisuuksia ja media seuraa erityisesti miesten suosimaa urheilua mallina mihin tähdätä. Joukkuelajissa poikia saatetaan kutsua ”neideiksi” tai kehottamaan ”pukemaan hame päälle”, jos he kritisoivat tai epäonnistunut. Tyttöihin viittaavia termejä on käytetty heikkouden ja epäsopivuuden termeinä. Onneksi tämä on vähentynyt jo omankin elämäni aikana ja myös yhä useampi poika on saanut kasvaa kaikkia arvostavassa ja kunnoittavassa ilmapiirissä, jossa tyttöystävä ei ole kilpailun tuloksena saavutettu pokaali tai egon jatke, vaan arvokas tasavertainen kumppani.

Tytöt – olette upeita juuri tuollaisina! Hyvää tyttöjen päivää!